-

-

lauantai 28. elokuuta 2010

ja jaksan aina uudellen

Odotan taas täällä sinua.
Odotan, ja odotan..
Ketään ei missään.
Sinä lupasit tulla takaisin ja rutistaa minut tiukasti sinua vasten kun saavut.
Istun sängylläni jossa me ennen maattiin,
Tuijotan ovea odottavin silmin. Odotan että se aukee ja nään kasvosi.
Se ei kuitenkaan aukea,
Ranteet on auki, verta valuu..
Hiljaisuuden keskellä kuulen kun veri iskeytyy lattiaan kyyneleiden kanssa.
Jatkan edelleen odottamista keskittyneenä kunnes jokin keskeyttää ajatuksen että saapuisit.
Puhelimessa yksi tekstiviesti, sinulta. Pahoittelet ettet pääsekkään tulemaan.
Paiskaan puhelimen lattiaan ja itse perässä.
Ei tätä enää voi jaksaa, päivä päivältä sinua enemmän odotan, sinua ikävöin.
Sinä aina lupaat, lupauksesi on tehty rikottavaksi. Aina minä sen tiedän ettet saavu mutta silti aina jaksan odottaa, aina jaksan sua rakastaa.
Tiedän miksi et saapunut.
Kerrot minulle aina siitä tytöstä jota oikeasti rakastat, aina siitä kuinka paljon sinä häntä kaipaat, ja minä jaksan edelleen. Jaksan kuunnella sinua jotta sinulla olisi parempi olla, en voi olla vihainen hänestä, sinä rakastat häntä ja minulle on tärkeintä että olet onnelinen, olit sitten kanssani tai ilman minua, haluan vain että olet onnelinen ja nään kasvoillasi hymyn joka saa minut taas jaksamaan aamuun huomiseen. Koska minä rakastan sinua ja minä jaksan jos sinä
tahdot.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti