soitan joskus lakkaamata,
enkö muka tiedä ettet aijo vastata,
en koskaan jätä viestiä,
Katso, katso itseäsi, etkö nää kuinka olet muuttunut
minulla ei tosin ole enää mitään sanottavaa,
ihan kuin sinulla olisi aikaa minulle?
etkö se ollutkaan sinä ketä minä halusin,
eikö se ollut niin että roikuin sinussa kuin omenapuussa?
nyt olen valmis, mutta ennenkuin lähden jaluan sinun tietävän
tältä se tuntuu kun odottaa puhelua joka ei koskaan tule,
oletko hereillä, ikävöitkö koskaan ?
tältä se tuntuu kun toisella on luottamuksesi rikki.
kätit minut palamaan sydän täysin auki
Halusin sinut, en tiedä miksi
miksi ja miten olit lähellä pilata koko elämäni ?
se on vain niin sinua.
ja nyt olen päässyt eteenpäin itsenäni
sinä opetit minut vihamaan sinua,
mutta minkäs sille voi jos on rakastunut.
kun yritin auttaa sinua se ei ollut tarpeekisi joten
mikä nyt erilailla?
perjantai 9. huhtikuuta 2010
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)

Ei kommentteja:
Lähetä kommentti