-

-

lauantai 28. elokuuta 2010

ilmapiiri ahdistaa

muistatko sinä viellä tämän paikan ?
järven rannan missä me silloin olimme?
nyt istun täällä yksin,
sinä olet poissa.
olen yksin, katson kun aallot hakkaa ranta hiekkaa.
aurinko laskee kauniisti vetten taa,
aivan niinkuin silloinkin kun me kaksi olimme täällä
nyt kävelen pitkin järven rantaa
pisin hiekka rantaa misää me silloin olimme.
täällä kaikki alkoi.
katson punaisen sauna rakennuksen kuistia..
ikävä polttaa..
muistot kaivautuu esiin, selkeästi
niin selkeästi että voin jopa nähdä meidät viellä siellä,
minä kaiteella, sinä vieressäni.
pidät kiinni,tiukasti,
minä hymyilen sinulle.
nyt kun katson itseäni tarkemmin noista muistoista..
olen onnelinen, olen rakastunut.
painan pääni sinuun, kiedon käteni ympärillesi,
teet samoin ja nyt molemmat hymyilee..
jään katsomaan sitä viellä,
viellä hetken,sitten lähden.
kuinka voisin lähteä,
kuinka voisin lähteä pois kun sinä olet täällä.
ei, en minä lähde. minä jään, onhan minulla viellä aikaa

ja jaksan aina uudellen

Odotan taas täällä sinua.
Odotan, ja odotan..
Ketään ei missään.
Sinä lupasit tulla takaisin ja rutistaa minut tiukasti sinua vasten kun saavut.
Istun sängylläni jossa me ennen maattiin,
Tuijotan ovea odottavin silmin. Odotan että se aukee ja nään kasvosi.
Se ei kuitenkaan aukea,
Ranteet on auki, verta valuu..
Hiljaisuuden keskellä kuulen kun veri iskeytyy lattiaan kyyneleiden kanssa.
Jatkan edelleen odottamista keskittyneenä kunnes jokin keskeyttää ajatuksen että saapuisit.
Puhelimessa yksi tekstiviesti, sinulta. Pahoittelet ettet pääsekkään tulemaan.
Paiskaan puhelimen lattiaan ja itse perässä.
Ei tätä enää voi jaksaa, päivä päivältä sinua enemmän odotan, sinua ikävöin.
Sinä aina lupaat, lupauksesi on tehty rikottavaksi. Aina minä sen tiedän ettet saavu mutta silti aina jaksan odottaa, aina jaksan sua rakastaa.
Tiedän miksi et saapunut.
Kerrot minulle aina siitä tytöstä jota oikeasti rakastat, aina siitä kuinka paljon sinä häntä kaipaat, ja minä jaksan edelleen. Jaksan kuunnella sinua jotta sinulla olisi parempi olla, en voi olla vihainen hänestä, sinä rakastat häntä ja minulle on tärkeintä että olet onnelinen, olit sitten kanssani tai ilman minua, haluan vain että olet onnelinen ja nään kasvoillasi hymyn joka saa minut taas jaksamaan aamuun huomiseen. Koska minä rakastan sinua ja minä jaksan jos sinä
tahdot.

keskiviikko 9. kesäkuuta 2010

tunteeni eivät muutu!

en koskaan halua sinua satuttaa, en koskaan voisi jättää sinua yksin.
mutta sinä huomattavasti pystyt siihen.
joka kerta kun olen vierelläsi, tunnen olevani kotona.
Olet syy miksi hymyilen päivän alussa.
hymyilen koska olen juuri herännyt unesta jossa sinä olit onnelinen.

Hetket jolloin sinulla ei ole hyvä olla, haluan olla siellä tukenasi.
itken kun sinä itket, ja jaan aina naurun kanssasi
kun katson silmiisi, tiedän että olen rakastunut.
kun katson hymyäsi, tiedän että en voi lähteä.
ja kun nään sinun hymyilevän se saa minutkin hymyilemään.

Olen huomannut että jokainen sekuntti jonka elän, olet niissä mukana
olet aina mukanani ajatuksissa.
Haluan olla se joka on vierelläsi läpi vuosien
haluan olla se joka kuivaa kaikki kyyneleesi
korvata ne onnella ja poistaen kaikki pelkosi
asiat jotka teet minulle pelkällä katseella ovat ihmeellisiä.

päivänä jona tapasimme, en voi selittää mitä tunsin
jos en oisi tavannut sinua, kasvoillani ei olisi koskaan hymyä
jokainen katse joka kohtaa silmäni,
jokainen sana jonka sanot minulle,
jokainen päivä jonka kanssasi vietän,
jokainen asia jonka teemme yhdessä
saa minut tuntemaan oloni merkittäväksi ja eloisaksi

haluaisin vain sinun tietävän mitä sinä merkitset minulle..
et tule sitä kuitenkaan koskaan ymmärtämään.

torstai 3. kesäkuuta 2010

en selviä yksin, mutten haluu aupuakaa

Tiedän sen että en merkitse sinulle m mitään, ja siksi olenkin näin epätoivon vallasssa
silti joka ilta ajatukseni ovat seuraavat..
tunnen sinut, ei ole monet kasvot tuottanut minulle iloa.
vain unessa voi kaltaisesi kohdata, kun vain hetken pitää sain ja nyt joudun unohtaa
ja muistan kun ensimäisen kerran näimme, muistan kun ensimäisen kerran itkin perääsi.

Mutta silti..

tiedätkö edes kuka olet?
tiedätko edes kuinka paljon sinulla on ?
tiedätkö edes mitä tunnet ?

ET

et ole kukaan, olet pellkä tekopyhä
et tiedä kuinka paljon sinulla on, et osaa arcostaa mitään
et tunne mitään, sinulla ei ole sydäntä

psykopaatti, mitä vittua siit sitte ?

selaan taas kuvias kyynel silmässä, ei siis mitään uutta..
kun sun kuvas vallottaa ruudun ja nään sun naamas, tekis mieli vittu vetää niskat paskaks!
Tajuuks sä et se on raskasta elää tässä tuskassa,
oon hukassa, kukaan ei oo enää vastas ku kukaan ei enää oota ku nousen bussista.
ennen odotti pieni auto jossai istui poika hymy huulilla ja katse oli vastustamaton.

katon kuuta, ei katse koskaan aurinkoa kohtaa. veri valuu,
mun ranteet auki on, kyynel valuu poskelt ja se koskee.
valvon yöt, nukun päivät, vedän aina hupun päähän ettei kukaan mua tunnistais.
valvon väkisin ja sua aina mietin. viel sut etin käsinni, ei vois olla paskempaa
ku olla näin katkera.

veitsi painuu syvemmälle ihoon, se syö mua ku rotat juustoo , käsis ei oo tuntoo.
tä on tätä mun niinsanotuksi kutsuttua elämää.

torstai 13. toukokuuta 2010

kuka sinä olet ?

luulin että olit paras ystäväni
Tunsin että olisimme yhdessä loppuun asti
Et ole enää se poika jonka silloin tunsin
Kerro minulle missä hän on koska hän ei ole
sinun kaltaisesi.

Olit ennen se olkapää
Se olkapää jota vasten pystyin vuodattamaan sen kaiken
mutta nyt se on kylmentynyt
näiden seinien sisällä ei ole rakkautta

Olin aina onnelinen
Kun katselin sinin nousevan elämässäsi
Mutta sinä olit onnelinen kun tuska repi haavojani

halusin vain parastasi,
kaiken sen mitä tein, tein vain koska halusin välitin
Joten miksi kaikki se mitä rakstin katosi ?
minne se katosi ?
ehkä jonain päivänä voimme saada sen kaiken takaisinmitä meillä oli
mutta vain jos kummatkin sitä haluaa.

sunnuntai 9. toukokuuta 2010

And my heart starts beating out of touch, I don't need a thing,

missä olet ?
olen odottanut sinua, eikä sinua vielläkään näy,
olen istunut kotona päiviä,viikkoja,kuukausia jopa vuoden eikä sinua vielläkkään näy
oletko menehtynyt ?
oletko eksynyt ?
oletko unohtanut ?
missä helvetissä viivyt ?

nämä hetket kun olen odottanut sinua,
olen ollut peloissani,
olen ollut kadoksissa itsestäni,
olen aina kirjoittanut siitä, millaista kanssasi olisi
sinun kanssasi minun ei tarvitsisi koskaan pelätä,
minun ei koskaan tarvitsisi juosta tulevaisuutta karkuun
ei tarvitsisi koskaan katsoa taakse ja huokailla vaan voisin katsoa suoraan eteen ja nauraa.
pelkkä ajatus siitä että lähdit saa silmääni kyyneleen ja
ne viimeiset sanat mitkä sanoit ennen lähtöäsi tunkeutuu pääni sisään.
sinä lupasit tulla takaisin, lupasit ettet koskaan voisi unohtaa, koskan voisi lakata rakastamasta tai edes ajattelemasta.
noo sinua ei kuitenkaan näy, luulen että olet pettänyt minut,unohtanut minut,
heittänyt kaikki yhteiset hetkemme nurkkaaan kuin vaateriesun joka pölyntyy eikä kukaan
koskaan löydä sitä ja eikä pesisi että sen voisi taas pukea päälleen.
viikko sitten löysin vanhan kaapin alta kansion jossa oli kakki yhteiset hetkemme,
siinä oli tarina jossa kerrottiin tytön onnesta, onnesta jonka ei pitänyt koskaan loppua,
mutta se kuitenkin päättyi kyynel silmässä jäähyväisiin.

maanantai 19. huhtikuuta 2010

miss the old days, miss old you,,

älä kävele pois niin kuin teet aina,
kulta olet ainut asia joka on ollut mielessäni,
siitä asti kun lähdit olen ollut sekasotkussa.
Sanon sen kerran ja jätän sinut rauhaan,
mutta minun täytyy antaa sinun tietää

haluan päästä takaisin vanhoihin päiviin,
jolloin sinä olit viellä sinä,
milloin puhelimeni soisi ja tiesin että se olit sinä
haluan puhua taksisin.
silloin kun sanoit että ikävöit..
kuten tarkoittaisit sitä.
kuten ikävöisit minua
HALUAN PÄÄSTÄ TAKAISIN
päästä takaisin kanssasi

Älä katso minua tuolla tapaa
näen sen silmistäsi kuinka säälit
älä huolehdi minusta
olen voinut suhtkoht hyvin..
en aijo valehdella sinulle enää koskaan.
siitä asti kun lähdit
ja joka vitun kerta kun näne sinut
siitä tulee entistä voimakkaampi

olit ainut jonka halusin
ja olit ensimäinen jonka vuoksi lankesin
olet ainut jota olen kaivannut
Enkä halua enää olla yksin

HALUAN TAKAISIN
HALUAN SINUT TAKAISIN
SEN JOTA RAKASTIN

torstai 15. huhtikuuta 2010

Tekisin mitä vain.. luulisin

Okei..
Toinen päivä menossa ohitse
ja ajattelen sinua taukoamatin,
mutta olet siellä odottamassa sitä sinun oikeaa
ja minä täällä odottamassa sinua.

ja kirjoitan tätä pää täynä muistoja sinusta
ja kelaan, jos oisin ollu rohkeempi, mulla ois enemmän.
sillä moni asia on jäänyt sanomatta,
mutta nyt se on myöhäistä,
sillä sinä olet poissa, enkä voi ajatella selkeästi
Se oli viimeinen mahdollisuus saada sinut ymmärtämään,
tai niin luulin.
Tekisin mitä vain että saisin sinut nauramaan,
mitä ikinä vaatiikaan että saisin nukahtaa kanssasi,
mutta en voi siirtää meitä menneeseen
muistatko edes minua ?
sillä tiedän että en tule unohtamana sinua.
yhdessä rikoimme kaikki säännöt.
yhdessä me niistä selvittiinkin ja
tiedän että voimem selvitä monesta muusta kun meitä on kaksi.
mutta se mahdollisuus on jo kaukana eikä meitä tule koskaan
olemaan.
vaikka tiedän ette kaipaa sitä samaa valehteliaa enää,
näiden vuosien jälkeen mitä olen sinua ikävöinyt
jos joskus kaipaat, tulen olemaan täälllä
tulen aina odottamaan sinua.
kun suljen silmäni
nään vain sinut ja voin melkeen tuntea sen tuskan.
yritän nukkua, mutta en voi, en voi unohtaa sinua
tekisin mitä vain vuoksesi, et voi pettyä minuun

keskiviikko 14. huhtikuuta 2010

koita edes viellä

joka yö unissani sinut näen, tunnen sinut.
Kauas yli etäisyyksien
Ja tilan välillämme
Olen tullut näyttämään että jatkan
Lähellä,kaukana,missä oletkaan
uskon että sydämmeni voi jatkaa
viellä kerran avaan oven
ja olet taas sydämmessäni
Ja sydämmeni yrittää uudelleen.

Rakkaus voi koskettaa meitä kerran,
ja kestää ainiaan.
eikä se lähde ennen kuin olemme poissa

rakkautta oli kun rakastin sinua
yhden todellisen hetken pidin kiinni
elämässäni tulen aina jatkamaan

on minulla viellä,
viellä vähän rakkautta,
eikä se tule katoamaan
sillä olet tääööä, ei ole mitään mitä pelkäisin
ja tiedän että sydämeni viellä yrittää
pysyt sydämessä ikuisesti
olet turvassa siellä

perjantai 9. huhtikuuta 2010

tältä se tuntuu

soitan joskus lakkaamata,
enkö muka tiedä ettet aijo vastata,
en koskaan jätä viestiä,
Katso, katso itseäsi, etkö nää kuinka olet muuttunut

minulla ei tosin ole enää mitään sanottavaa,
ihan kuin sinulla olisi aikaa minulle?
etkö se ollutkaan sinä ketä minä halusin,
eikö se ollut niin että roikuin sinussa kuin omenapuussa?
nyt olen valmis, mutta ennenkuin lähden jaluan sinun tietävän

tältä se tuntuu kun odottaa puhelua joka ei koskaan tule,
oletko hereillä, ikävöitkö koskaan ?
tältä se tuntuu kun toisella on luottamuksesi rikki.
kätit minut palamaan sydän täysin auki

Halusin sinut, en tiedä miksi
miksi ja miten olit lähellä pilata koko elämäni ?
se on vain niin sinua.

ja nyt olen päässyt eteenpäin itsenäni
sinä opetit minut vihamaan sinua,
mutta minkäs sille voi jos on rakastunut.
kun yritin auttaa sinua se ei ollut tarpeekisi joten
mikä nyt erilailla?

Pelko, tunne katala

välillä tää tyttö toivoo ettei nää herää,
ei haluu enää
päivääkään elää,
koulukin on kuin tunteiden vankila,
mistä nyt selviää
tuurilla ja taidolla,
taitoa tarvitaan että selviää hengisä.
En päässyt
tästä jengist pois,
kuolleena maailma parempi mulle ois,
maailma ei parane
ihailemalla,
siitä ringistä selviät vain taistelemalla.

Kaikki tunteet
kadonnu, käsitys hävinnyt,
mutta oonhan mä nä viimiset vuodet ksin
selvinny,
milloin on se kaunis päivä? se jolloin loppuu mun huoleni
häivä
hakun vain tästä tuskasta kauas
henkistä murskasta lävätä
rauhas.

nyt odotan vain minun ikuista lepoa,
toivon rauhaa jossa ei
tarvise paeta

olenhan vasta 14,
mutta mahtuuhan minuun kaiken
moista.
joista olen kokenut pahimmat käänteet.
huominen päivä ei ole enää
se tärkeä

elän paine niskassa,
isä ikuisessa levossa.
iltaisin
valuu punaiset kyyneleet
yrittänyt monesti kasaantua,
yritykset päätynyt
lisää haavoille
ei pysty enää kukaan asiaa muuttamaan,
lääkäritkin sanoi
että on jo aika lopettaa,

en halua luopua toivosta,
minä kärsin, minua
pelottaa,
ja silti yritän

aurinko joka ilta laskee ja
tummuu.
ajatukst aina silloin harmaiksi muuttuu,
olennyt suuntani
valinnut,
vaikka olen elännyt eksapismissä,
eöi todellisuutta
paennut
ei pysty, ei kykene enää
miten hulluks tä ajattelu mut oikeen
tekee,
aina jokainen meistä lähtee,
ei oo kenenkään silti
luottamista
ei ees toivomustähteekään.
paineiden alla köysi
kaulassa,
vihdoin voisin levätä ikuisessa rauhassa
liittyä isäni seuraan,
kukaan ei tajua hänen lähtönsä hintaa
kukaan ei voi tietää miltä musta
tuntuu.


yritän päätänitunteet häviää ei tiedä mitä jää
selvittää,
sydän on vaan liian kylmä.

ei pysty henigittää, ei pysty
miettimään,
muisto sentään kaikesta jää.

tiistai 6. huhtikuuta 2010

muistoja vain sinusta,

pakko sulle on se myöntää, jos se mun oloo helpottais. onhan mun tietenki parempi olla ku tiedät sen.. mulla on ikävä sua ja sun aiheuttamaa iloa =) aina ajatus niistä hetkistä ja sanoista saa mun huuleen hymyn häivähdyksen kuitenki se katoaa ku muistan mitä taas aikaan sain. en saa enää kuulla nauruas, en nähdä iloista hymyä, kuulla ääntäsi lohduttavaa.. öisin susta untaki nään.joskus hetkiä menneitä kertaan, joskus toivemaista satua teen. aamuisin herään päällä kova ikävä. päiväkirja ei enää lohduta, ystävää ei enää ole joille kertoa vois, menetin senkin, mutta silti sille kokoajan pahaa oloa puran. se aina autto, se antoi aina vastauksen kun en tiennyt mitä tehdä, aina ymmärsi ja tuki. kuitenki pilasin sen vaik tiesin etten toista samankaltasta koskaan löytää vois... Monesti koittanu soittaa mutta aina menettäny rohkeuteni ku muistelen niitä sanoja jotka sanoit. no tottahan se on, ei mun tekoja voi millään vitun puhelulla parantaa tai paikata voi, vaikka välillä niin toivonkin voin kuvitella ilmettäs ku luet tätä, tiedän että oon susta sairas ja säälittävä, mut niinhän se varmaan onki.. sairas oon sen tiedän, säälittäväkin sen itse nyt huomaan.

Pyytäisin anteeksi jos osaisin.

kaikki kaunis päättyy aikanaan, muistot silti mulla säilyy ainiaan. en ois uskonu että tässä vois käydä näin, taas yksi rakas pois. mun elämänyt muutenki pyörii ympyrää. luotan suhun kuitenki, olit mun enkeli. ja tajusin sen myöhässä, olit enemmänin kuin ystävä. oon tehny temppui mitä ei voi käsittää, oon ollu keiro, mut kaiken sen jälkeen sä oot muhun lottanu.
pidit mua kädestä ystävyyden merkityksin, mut mä päästin sen menemään. nyt asiat sekasin eikä tä taida olla mitään ohi menevää, ei nä siivet kantanukkaa pidempää. ehkä pelkään pahinta tai vaadin parasta oon sanonu ja tehny niin pahasti niin monta kertaa,ois pitäny kertoo. mut en haluu olla tiellä tai viedä mitään keltään, oon pahoilani et tein mitä tein. mut en jaksa enää valehdella ja esittää naista jolla kaikki kunnossa.

maanantai 5. huhtikuuta 2010

Kolmi jalkainen porkkana,pisukoira ja läjä porkkanan sukulaisia.

Sano hyvästi onnellisille päiville,

Jossain sydämeni sisässä
Tiesin, ettei onnellisuus jatku kauaa
rakkaudentunteeni eivät muutu, mutta
Sanon hyvästi ikuisiksi ajoiksi noille onnelisille päiville.

Tästä päivästä eteenpäon, olen yksinäonen
Minun on elettävä ilman hymyäsi
Kun ajattelen vain näitä surulisia tunteita
Kyseenalaista elämän merkityksen

vaikka halusin pysyä yhdessä; älä jätä minua jälkeesi
alusta lähtien, mikään ei kestä ainiaan
olen alkanut pelkäämään; kulken tietä, joka ei tarjoa vastausta
olin vakavasti rakstunut

kun näin käy, on helppo itkeä
haluan nauraa, haluan nauraa lähelläsi
en enää pysty nauramaan
ikävöin, olen surullinen, haluan nähdä sinut
syleilen muistoja ja surullisuutta
Hiljaa, hyvin hiljaa putoan kuolemaan
huomaan kyyneleiden valuvan alas
haluan kadota, haluan kuolla, haluan tulla hulluksi

suloinen huokaus, maito , joka päivä pidän itseni kiireisenä
onko okei, jos elän näin? kanssa hirviöiden,jotka tapasin seurassasi
vien maidon ja rakastun

odottamattomina hetkinä, nuo yhdessäolon päivär tulevat mieleeni
kun se ei ole valhe, vakutan itseni
Kamppailen uksinäosyyden kanssa ja eristyneisyys jatkuu
ja pelkuruus on suuni juosta pois.

viellä kerran, tavalliset sanat vuotavat ylitse
kiitos,kiitos, vihaan sinua
harajukussa, missä me tapasimme, aivan yksin minä putoan ja putoan kuolemaan


Eskapismi

Kipu ei tunnu, mutta elämä ei ole helppoa
tiedän että olen itseni paras ystävä
kukaan ei välitä, olen niin paljon vahvempi
taistelen loppuun saakka

pakenen tosellista väärää mailmaa,
turmelelematon kohtalo.
En voi jäädä kiinni loputtomassa ympyrässä,
tässä vitun typeryyden ringissä.

Ulkona itseäni varten, vapautta varten.
yhtä mieleni kanssa, he eivät vaan näe sitä.
ei tarvetta kuulla mitä he sanovat,
elämä on itselleni, elän omalla tavalani.

raiskaa mieleni ja tuhoa tunteeni.
ala sano minulle mitä tehdä.
En välitä koska olen itseni puolella
ja näen sun läpi

Ruoki aivojani niinsanotuilla normeilla.
Kuka sanoo etten ole oikeassa ?
lähde kauemmas tavallisesta muodista,
näe sumenevan katseen läpi.

katso kun he yrittävät saada vasaran alas
kahleetkaan eivät voi pitää minua maassa.

elämä on itselleni, elän omalla tavallani.
en juokse sitä karkuun mielikuvitus mailmaan niin kuin sinä teet.
elät eskapismissä. et osaa elää oikeaa elämää

nälkä kasvaa syödessä,pakko syödä loppuun.

Mene pois
Anna minulle mahdollisuus ikävöidä sinua
Sano hyvästi
Silloin tahdon suudella sinua
Rakastan sinua niin
Paljon enemän kun et ole täällä
Katsomassa kaikkia huonoja sarjoja
Juomassa kaikki kaljani

En usko että Aatami ja Eeva
Viettivät jokaisen jumalattoman päivän yhdessä
Jos annat minulle hiuksn tilaa, niin molemmat mahdumme samaan
huoneeseen.

Tänä yönä
Jätä minut yksin, olen yksinäinen
Yksin olen yksinäinen
Olen väsynyt
Jätä minut yksin, olen yksinäinen
Tksin olen, tänä yönä yksinäinen

En tahdo herätä jonkun uuden vierestä
Mutta en myöskään tahdo aina herätä sinun vierestäsi
Ei, et voi tulla kanssani suihkuun
Kaikki mitä pyydän sinulta on yhtä saamarin tuntia
Maistut niin makealta
Mutta en voi syödä samaa joka päivä
Laitan puhelimeni pois päältä
Jätä minut hemmetti yksin
Ja huomenna anelen sinua tulemaan takaisin

Mene pois
Tule takaisn
Kerro minulle miksi en voi valita kumpaakin
Toivon että tietäisit eron







sunnuntai 4. huhtikuuta 2010

Tuun silti muistaa

Nyt jos sainoisin että mä en muista
Enää sitä minkä piti olla ikuista
valehtelisin sillä aina
Luvattiin muistaa toisemme ja sit ku ollaan vainaa
Ni taivaassa taas temmellettäis niiku lapsena
Pilvien päältä toiselle astella
Seuraan hyvin tarkkaan joka ainoota askelmaa
Siksi mun mieleni palasit taas kerran
Kaupunki hiljenee ja kuu taivaalla loistaa
Ihan ku mun elämäni yhtä pitkää unta ois vaan
Kauniit tähdet taivaan rannas ja kaupungin kirkkaat valot
Katulamput jotka valaisee kauniisti joka talon
Ja mä mietin aikaa jonka sun kanssa vietin
Jos vain olisit mun rinnalani, sä vieläkin.
Tämän kainiin pienen hetken joka ei tuu kauaa kestää
Anna unen tulla,anna unen viedä mukanas
Sut kauniiseen elämään ei samat unet tuu takas
Tuo taivaan kuu rakas muistuttaa aina vaan et
kauniiseen elämään mua kuljettaa vaan höyhensaaret
Anna unen tulla anna sen ottaa sut valtaan
Anna ajatusten levätä mutta kuuntele silti tarkkaan
Kaunis tulevaisuus löytyy alta sateenkaaren
Joten anna sut tuudittaa uneen höyhensaarten

Halaan ilmaa ja kuvittelen että halaat takaisin
Muistan sen ajan vielki jolloin sua tosissani rakastin
Ajan jolloin käsi kädes kuljettii hiekkarannal
Tuuli ulvo hiuksis järvi loisti varpaat täynä santaa
Näin tajuaa taas et elämä ottaa sekä antaa
Välil pohjaan pudottaa mut silti taas eteenpäin kantaa
Makaan yksin sängys yksin olen taaskin
Annan unen ottaa vallan suljen silmät hitaasti
Jos nyt mua kuulet niin otan avaimen salaa
Laitan sen lukkoon sisään ja muistojen kirjan avaan
sitä halaan luen sana sanasta kannesta kanteen
Ja tunnen kuinka vajoon takaisin muistojen hankeen
Käsis kahleet joita en saa irti koskaan
Tosin haluun kaiken muistaa enkä irti ottaa
Mut nyt lupaan nukahsan mä hiljaa sun muistoilles
Sekä lupaan tuoda joka joulu kynttilän haudalles

Olit mulle tärkee sekä olit mulle rakas
Olit mulle hyvä ystävä sä olit mulle parasta
Ja takas vaan sut haluaisin vaikka millä hinnalla
Jos voisin nostaisin sut takas maanpinnalle
Mun nyt varmaan seuraavan kerran nähdään arkussa
Loppu elämämme taivaassa räpättäen harppua
Rest in peace on vikat sanat jotka sulle jää
Rest in peace on sanat jotka kuulet
Tääkin kaikki tapahtuu vaan välil maan ja taivaan
Jotkut tippuu puolivälis elämämme laivaa
Mut mä lupaan että mä tuun muistaa sut aina ja
Jälleen nähään sit kun on mun vuoro olla vainaja
Kävi se sit tänää ens viikolla tai huomenna
Niin mä lupaan pitää susta huolen
Taivaan tuolla puolen jossain pilvien takana
Mä tulen viellä kuiskaan korvaas "sua aina rakastan"


Tule takaisin, sullahan on siivet.

Sulle koitan kirjoittaa
Kuuntelen sun vastaajaa
Haluaisin yrittää
Jos kaipaat viellä ystävää

Sulle varmaan vaikee on
Ottaa takas kuriton
Joka onnen kadottaa
Etsiessään parempaa

Sanaakaan ei tarvita silloin kun kohdataan
Uudestaan
kyyneleet voit mun poskilta kiinni saada
Hei, tuutko takaisin
Anteekis sinulta pyytäisin
Kaikkein kauneimmin
Tää paikka mahdoton ilman sinua on

Mulle päivä pitkä on
Ilman sinua oon levoton
Kahvi kuppi unohtuu
kun mä mietin jos et tuu

kei se okuuluuu elämään
joskus tekee vitheitä
Sitten niistä sovitaan
Aloitetaan uudestaan

Tuutko takaisin
Jos sua pyytäisin
Viellä kaunehimmin
tää rikkinäinen maa
Kaipaa korjaajaa

Kaikki pilviset päivät
Mun mieleeni jäivät
Ihan niin kuin aurinko ei oiskaan
Miten sanoisin sulle
Et sä kuuluisit mulle
Ja saisin sinut taas palaamaan

Tuutko takaisin
Anteeksi pyytäisin
Kaikkehin kauneimmin
Tää paikka mahdoton ilman sinua on
Haluisin nähdä sut vaikka väkisin sillä minä tiesin että lähtisit.
Elit elämäsi turhaan.
Nyt päättyi tiesi
Kuka tietää vaikka oma polkunim mut sun luoksesi veisi
Jos se vain kestäisi.
Itkin monesti vuoksesi
Kuulin aina huokauksesi
Otin sinua kädestä, huomasin kuinka se vapisi pelosta
Ehkä pelkäät kuolemaa
Sä huusit pelasta
Huusit vittu pelasta!

Pääsit maailmaan uuteen,
Ehkä sinun on parempi olla siellä kuin täällä kanssani,
Tiellä josta ei ole pääsyä takaisin.
Pysyit mun mielessä, pyydän anteeksi,
Muistan vain naurusi.
Olin yksin
Aivan yksin

No onko ikävä ?
Ikävöitkö kaikkea ?
Mikä jäi, mikä puuttuu, mikä viereltäsi uupuu
Et oo sitä saamassa takasi, vaikka
kuinka yrittäisit jää sun niskallesi taakka
Ootko ystävällinen ja annta sen olla?
Sun täytyy antaa, et halua olla mikään orja.
Ootko kärsivällinen, kestääkö pokka?
sen täytyy kestää. turhaan sä pelkäät vaikket kestä olla.
Sano mitä täytyy älä kainostele.
Pöydät viellä kääntyy, muttä älä sinä minulle valehtele.
Oot taakkaaa kantanu, sä sammut vielllä tähän.
älä sitten väitä,etten varottanu, oot saanu varoituksen sanani ja siitä sakottanu.

Posted by Picasa

Palauta viehtymyksesi

Ja jos pahimasta tulee pahin,minä aijon pitää otteeni sinussa.
Tunnen, että olet kaukana siitä, että uskoisit minua, mutta muistan ne ajat kun kävelimme läpi maailmaa, missä kukaan ei ollut koskaan ollut,käänsimme aikaa taaksepäin,avasimme jokaisen oven.
Lupaan sinulle, että lievitän epäilyksesi ja näytän että oikeasti rakastan sinua.

Katsoisitko syvälle silmiini, päästä minut pois piinasta, sillä en ole koskaan kertonut valheita, toivon, että tulet luokseni. Mitä ikinä tapahtuukaan meidän on pidettävä yhtä ja sinun on luotettava sanoihini; anna minulle sydämesi takaisin taas, suutele huuliani,kosketa kättäni..
Anna minulle mahdollisuus.